KENT BURNSIDE – Hill Country Blood
(Strolling Bones)
North Mississippi Hill Country Blues -suuntaus syntyi 1960-luvun lopulla Pohjois-Mississippin maaseudulla. Tyylin keskeisimmät hahmot olivat läheiset ystävykset ja naapurit Junior Kimbrough ja R.L. Burnside, jotka soittivat paljon myös yhdessä. Heidän lapsensa ja lapsenlapsensa – kuten Cedric Burnside, Kent Burnside, Garry Burnside ja David Kimrough Jr. – jatkavat samaa perinnettä ja pitävät Hill Country -bluesia elävänä. Tällä levyllä hypnoottista, toistuvaa ja rytmikästä sekä varsin alkukantaisen raakaa bluesia esittää isoisänsä jalanjäljillä Kent Burnside, yhdessä mm. setänsä Garry Burnsiden (basso), Jake Bestin (rummut) ja Damian Pearsonin (huuliharppu) kanssa.
Albumin aloittava Daddy Told Me näyttää nuorelle pojalle elämän realiteetteja ja suunnan heti ensiaskelille, kuten kappaleen tylyt alkusanat kertovat: “My daddy told me, you’re no child of min, you’re playing that Devil music, ain’t gonna make a dime”. Sitten faija otti ja lähti iäksi jättäen äidin ja lapsikatraan taakseen ja siinähän sitä oli 8-vuotiaalle bluesia kerrakseen.
Levyllä on kahdeksan Kentin omaa sävellystä ja kaksi varsin hyvin tyyliin sopivaa coveria. Ensimmäisen niistä John Lee Hookerin klassikko Crawling King Snake, josta Burnside tekee itselleen täydellisesti sopivan version. Siinä Hookerin hypnoottinen boogiekierrätys muuttuu Kentin käsittelyssä raaempaan Hill Country -suuntaan, jota Damian ”Yella P” Pearsonin harppu hyvin myötäilee. Toinen laina on Junior Kimbroughin You Better Run, joka yhdistää alkulähteen hienosti nykyaikaan.
Kappaleissa I Heard sekä erityisesti I Go Crazy on vahva kytkentä Jimi Hendrixin psykedeeliseen maailmaan. Jälkimmäisessä Pearsonin harppu kuitenkin palauttaa esityksen takaisin juurilleen eli Deltalle.
Kent myös tietää, mistä on lähtöisin ja osoittaa kunnioituksensa juuriaan kohtaan nimikappaleella Hill Country Blood: ”But I know where I came from, I got Hill Country blood running through my veins. But I know where I came from, Mississippi is where I’m from”.
Kappaleen One More Chance nimikin sen jo kertoo, mistä on kyse. Mies tunnustaa: ”Olen valehtelija, pettäjä, sydänmensärkijä, mutta jos yhden mahdollisuuden vielä saan niin…” Laulaja suree, kitara itkee ja harppu valittaa vieressä, mutta mitään ei ole enää tehtävissä – lady lähti.
Kent Burnside jatkaa uljaasti isoisänsä jalanjäljillä, ja kuten R.L. aikanaan pojalle sanoi, ”Kulje omaa tietäsi, älä kopioi tai jäljittele minua vaan kehitä itsellesi oma luontainen soittotyylisi.” Tämän julkaisun myötä artisti osoittaa onnistuneensa tavoitteessaan hienosti. Asiaan vihkiytyneille ”Hill Country Blood” on siten passeli hankinta.
Jari Kolari
(julkaistu BN-numerossa 1/2026)
